Aivan ihanaa! Nyt se kauan kaivattu talvi on virallisesti täällä. Yön aikana oli edellisten muutamien lumihippusten tilalle ilmestynyt kokonainen lumivuori. No ei sentään, eihän tuota ole tullut kuin 10senttiä, mutta kyllä meidän pienet pyöriäiset oli innoissaan. Koiralla otti kokoajan vatsa kiinni kinoksiin kun se on niin pieni (alamitoilla oleva  merle pomeranian) ja lasta ei meinannut saada autoon, saati sitten hoitopaikassa sisälle kun piti vaan juosta ja ihmetellä sitä lumen paljoutta. Meillä siis taitaa tää sisällä oleminen vaihtua ahkeraan ulkoiluun toistaiseksi.

Kuitenkin, kaikesta huolimatta jotain on saatu aikaan täälläkin päin. Nimittäin innostuin ja meinasin järjestää omat joulumyyjäiset. Eli nyt on tuota kahvipussivarastoa värkätty tyhjemmäksi askartelemalla pannunalusia, niitä on kyllä sitä mukaa lähtenyt vieraiden ym matkaan, mutta tässä nyt muutama mitkä vielä ovat kotona uusia paikkojaan odottamassa:


Nää ylläolevat ovat siis ihan niistä isoista pusseista askarreltuja, mutta on myös ns annoskahvi pusseista tehtyjä spiraaleja, hieman pienempiähän niistä tulee ja ovat kyllä hyvin liukkaita taitella, mutta hyvin ovat kyllä käytössä kestäneet ( enhän mie nyt raaski kaikkia poiskaan myydä/lahjoittaa :D

Sitten olen tämmöistä uutta sukkatekniikkaa opetelut myös joutessani, vime keväänä ostin ihan aiheeseen liittyvän kirjan; Varpaista varteen, mutta nyt vasta aloin kokeilemaan että mitenkäs näitä sukkia nyt oikein neulotaankaan nurinperin. Muuten aika simppeliä, mutta kantapää meinasi tuottaa tuskaa ja moneen kertaan sen purinkin kun en saanut mielestäni riittävän nättiä jälkeä enkä kai ihan ymmärtänyt ohjettakaan. Parit sukat olen tämän kuvan jälkeen tehnyt ja nyt alkaa se kantapääkin näyttää siltä miltä pitää. Harjoitustahan nämä vain ovat :D



Yksi ilta tuli myös inspiraatio että haluan yhdet ärsyttävät pienet lankakerät pois laatikoistani ja aloin neulomaan. Heräsin kyseisenä yönäkin vielä 4 aikaan kun en saanut unta ja aamulla hoitoon lähtiessä 10 aikaan oli poitsulla uusi villatakki päällä. Äitillä oli ilmeisesti inspiraatio päällä, mutta äkkiähän tuommoisia noin 90cm neuleita syntyy :)



Spiraalipeittokin etenee mukavasti. Ainoa että yleensä kun yhden psiraaliketjun saa valmiiksi niin se liittämisen karkuunjuoksevaan peittoon on hieman hankalaa. Tämä ipana kun tykkäää viedä kaikki äidin meuleet ja muut käsillä olevat käsityöt mukanaan ja jemmailla niitä milloin minnekin. Toki välillä jemmataan myös äoto pois sieltä omien touhujensa ääreltä.



Ja tässä uusin ihastukseni! Nyt voin ihan rauhassa ommella vaikka jokaiseen pojan vaatteeseen nimet niin että ne ei kyllä pesussa häviä ja hoitotätien ei tartte valittaa kun nimet puuttuu. Sain nimitätin itselleni aivan ihanan Husqvarnan Viking Emerald 203 -ompelukoneen. Olen aivan rakastunut!